sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Pikasähke Toompealta – pian äänestetään!

Sunnuntaiaamuna Toompealla kuului Nevski-katedraalin kirkon kellojen jatkuva jyly - aikaan jolloin normaalin sunnuntaimessun pitäisi olla päättynyt. Mitä on tapahtumassa? Ryntäämme Lossiplatsille eli parlamentin ja Nevski-katedraalin väliselle aukiolle. Aukio on täynnä kansaa. Parlamenttitalon edessä on esiintymislava, johon on kirjoitettu teksti: ”PEREKONNA JA DEMOKRAATIA KAITSEKS”. (Perheen ja demokratian puolustukseksi). Lavalla on nuorten joukko, he laulavat ja soittavat. Laulu kertoo lapsesta, isästä, äidistä ja perheestä. Se svengaa hyvin, esiintyjät ovat taitavaa sakkia. Mistä on kysymys? Väkeä seisoo lavan edessä valkoiset ilmapallot kädessään.
  


Parlamenttitalon seinustalla on esiintymislava. Nuoret laulavat kauniisti. Valkoisia ilmapalloja jaetaan. Paikalla on paljon hymyileviä nuoria. Miksi he hymyilevät? Taustalla kuuluu kirkon kellojen jyly.

Monilla on pieni viiri, jossa on sama teksti kuin lavan päädyssä. Ennen kuin yskä todella selviää, on pakko katsoa kirkosta purkautuvaa väkeä. Sitä tulee oven täydeltä. Aukea täyttyy vähitellen. Kirkosta purkautuvat pitävät katseen tiukasti suunnattuna kohti kirkon ovea. He odottavat jotain. ”Perekonna-joukkoa” ei kirkko kiinnosta – vaikka valtava kellojen jyly hukuttaa allensa nuorten laulun. Siinä ei vahvistimista ja ämyreistä ole apua. Pronssin ääni tekee tyhjäksi sähkön äänen. Aukion täyttyessä kahden joukon selät lähestyvät toisiaan. On pakko hieman sekoittua, mennä limittäin ja lomittain. Ollaan nimittäin ajamassa samaa asiaa!


Moskovan patriarkaattiin kuuluvan Tallinnan ja Viron metropoliitta Korneliuksen johdolla papit ryhmittyvät Nevski-katedraalin portaille. Esitys oli vaikuttava, metropoliitta puhui sekä venäjäksi että viroksi. Kuoro lauloi ihanasti. Asiasta en saanut selkoa, mutta kanta oli selkeä.

Nyt se kirkastuu sivullisellekin. Nyt saapuvat papit metropoliitan johdolla kirkon portaille. Portaille saapuu myös valtava ikoni. Papit ryhmittyvät seremoniaan. Selin olevat ”perekonna-joukot” eivät halua katsoa kohti kirkon ovea. Me katsomme. Kirkon kellojen jylyn lauettua metropoliitta aloittaa venäjänkielisen puheen. Ihmiset painavat alas päänsä ja tekevät ristin merkkiä. Kysyn Liisalta: ”mistä puhutaan?” Puhutaan perheestä ja avioliitosta. Nyt siis varmistuu että olemme todistamasta maallisten voimien ja taivaallisten voimien samanaikaista mielenosoitusta huomenna parlamentin toiseen lukemiseen tulevaa saman sukupuolen parisuhteen rekisteröintiä koskevaa lakiehdotusta vastaan.




Euroopassa Italia, Kreikka, Romania, Viro ja eräät Balkanin maat ovat onnistuneet pitämään asian pois agendalta. Suomi näyttää kuuluvan vanhaan akselivaltojen ryhmään.

Suomessa eduskunta äänestää
Suomessa on väännetty kättä saman sukupuolen avioliitosta. Viimeksi kesäkuussa 2014 eduskunnan lakivaliokunta äänesti asiasta. Äänet menivät ehdotusta vastaan 10-6. Vastaan äänestivät 3 kokoomukselaista, kolme perussuomalaista, kolme keskustalaista ja yksi kristillisdemokraatti. Puolesta äänet kertyivät sitten demareilta (2), vasemmistoliitolta (1), vihreiltä (1) ja ruotsalaisilta (1). Lisäksi tuli kokoomukselta Jaana Pelkosen ääni. Nyt asia on menossa eduskunnan suureen saliin. Saa nähdä jääkö Suomi ainoaksi pohjoismaaksi, jolla ei ole sukupuolitasa-arvoista avioliittolakia.


Virossa parlamentti äänestää
Virossa oikeusministeriö aloitti samaa sukupuolta olevien parien rekisteröintiin tähtäävän lain valmistelun vuonna 2008. Lakiin oli tarkoitus sisällyttää määräyksiä, jotka liittyvät perinnönjakoon ja omaisuuden jakamiseen. Käsittelyssä tutkittiin pelkän parien rekisteröinnin lisäksi avioliiton mahdollisuutta.  Vuonna 2010 käsiteltiin uusi avioliittolaki. Siinä avioliitto määriteltiin vain miehen ja naisen väliseksi. Samaa sukupuolta olevien avioliitto määriteltiin ”tyhjäksi ja nollaksi”. Vuonna 2011 Viron oikeuskansleri katsoi perustuslain vastaiseksi tilanteen, jossa samaa sukupuolta olevia pareja ei voisi rekisteröidä. Tästä alkoi rekisteröintiin tähtäävän asetuksen valmistelu. Huhtikuussa 2014 asetusluonnos tuli parlamentin käsittelyyn. Heinäkuussa 2014 parlamentti äänesti lain ensimmäisessä lukemisessa äänin 45-32 lain käsittelyn jatkamisesta. Toinen lukeminen on 7.10.2014. Jos luonnos silloin menee läpi, lopullinen äänestys pidetään 9.10.

Kansa on jakautunut. Virolaisista 58 % on vastaan ja 34 % kannattaa rekisteröintiä. 8 % ei osannut ilmoittaa kantaansa. Vuonna 2014  pidetty tutkimus osoitti 52 % etnisistä virolaisista vastustavan rekisteröintiä, kun vastaavasti etnisistä muista kuin virolaisista – siis enimmäkseen venäläisistä, 77 % vastustaa rekisteröintiä.



Eurooppalaisten mielipiteet jakautuvat vahvasti sukupuolineutraaliuden suhteen. Jako ei aivan näytä menevän uskonnon mukaan. Meillä katolinen Timo Soini vastustaa, mutta katolinen Espanja vaikuttaa hyvin suvaitsevaiselta. Italia ja Ranska ovat keskiryhmässä. Viro on selvästi muita EU:n uusia jäsenmaita suvaitsevaisempi. Venäjän johtama falangi tietää mitä tahtoo. Yllättävää ettei Toompealla ollut sateenkaariväkeä – vain nuo muutamat liput.

Äänestetäänpä vielä viinasta
Aiemmin itsenäisyyden aikana, noin 10 vuotta sitten tuli laki, jossa kiellettiin juominen yleisillä paikoilla. Nyt on laki, jossa sallitaan juominen yleisillä paikoilla, tai sitä ei ole kielletty. Tallinnan kaupunki on sitten nyt sallivan juopottelulain jälkeen soveltanut omaa paikallisasetustaan, jonka mukaan juominen on kielletty kaikkialla muualla paitsi missä se on nimenomaan sallittu. Nyt Tallinnassa on kaksi paikkaa, joilla juominen on sallittu. Yksi on Toompean mäki – parlamentin ympäristö, minun kotikaduillani. Toinen on Kadriorgin linna eli presidentin linnan ympäristö.  Kaupunginjohtaja Edgar Savisaar on osoittautunut hyväksi huumormieheksi. Jos kerran juopottelu sallitaan, niin sallittakoon sitten vain presidentin ja parlamentin suojeluksessa.




Jos tulette meille päin asia on klaari, virallinen liikennemerkki antaa luvan ja suorastaan kehottaa alkoholin nauttimiseen. Tällaisia paikkoja on Tallinnassa vain meillä ja sitten Kadriorgin puistossa presidentinlinnan äärellä.

1 kommentti:

  1. Hyvin kävi äänestyksessä; mitä pikkuveli edellä sitä isoveli perässä?

    VastaaPoista